Ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat

Moikka moi pitkästä aikaa!

Harmittaa todella paljon, kun en ole ehtinyt tulla kirjoittelemaan tänne. Syynä on kuitenkin työt, jossa vietän arkipäiväni klo 8-16, valmennuskurssi klo 17-21 + pääsykokeisiin lukeminen viikonloppuisin sekä silloin, kun valmennuskurssia ei ole. Enää ei ole kuitenkaan pitkä aika liiketalouden pääsykokeisiin ja sen jälkeen voin tehdä vapaa-ajallani mitä haluan! Odotan kovasti, että pääsen taas kuntosalille, sillä se on nyt jäänyt kokonaan välistä. Odotan myös, että pääsen nauttimaan kesästä ja tavoitteena olisikin tänä kesänä olla aktiivinen, urheilla, nähdä kavereita ja tehdä kaikkia kivoja kesäisiä juttuja!

Nyt kuitenkin asiaan!

Monella on tänä viikonloppuna ylioppilas- ja valmistujaisjuhlia. Siksi ajattelinkin tehdä postauksen omista yo- ja valmistujaisjuhlista joita vietin vuosi sitten.

Meidän sukumme ei ole kovin iso, joten juhlatkin olivat melko pienimuotoiset. Eipä se kuitenkaan mitään haitannut, mulla ainakin oli hauskaa!

Lukiolla laitettiin lakit päähän sekä saatiin ylioppilastodistukset.

Amiksessa saimme kauneudenhoitoalantodistukset ja tuotestipendit.

Iloinen vastavalmistunut ylioppilas-kosmetologi!

Meillä kaksoistutkintolaisilla lakin "nauha" on mustan sijaan tumman liila.

Tervetuliaismaljat!

Juhlat ei ole mitään ilman ruokaa. <3

Tein itse (siskojen avustuksella) molemmat voileipäkakut! Ei se ollutkaan niin vaikeaa vaikka aluksi kuvittelin toisin. 

Siskokset. <3

Tottakai kosmari tekee itselleen myös yojuhlakynnet ;)

Juhlien jälkeen lähdimme jatkamaan iltaa stadiin parin ystäväni sekä isosiskoni kanssa. Illasta ei sitten olekaan oikein muita kuvia kuin nämä. :D

Mielestäni juhlani olivat kaikin puolin hyvin onnistuneet. Pitäkää tekin unohtumattomat ja hauskat juhlat, te jotka pääsette niitä tänä viikonloppuna viettämään tai te, jotka olette vieraana. Paljon onnea kaikille valmistuneille sekä ylioppilaaksi päässeille! xoxo

Ice coffee

Kerroin aikaisemmin haluavani kokeilla jääkahvin tekemistä kotona. Yritin etsiä netistä jonkinlaista ohjetta siihen, mutta en löytänyt sopivaa, koska halusin jättää kermavaahdon pois.

Tässä siis oma ohjeeni: 

- Keitä vahvaa kahvia

- Kaada lasi puoliksi täyteen kahvia ja loput maitoa (jos haluaa kuitenkin vahvemman kahvin maun, maitoa kannattaa laittaa tietysti vähemmän)

- Laita juoma jääkaappiin kylmenemään

- Kun juoma on kylmää (n. 1 tunti), murskaa jäät ja kaada joukkoon

Viime perjantaina kävimme J:n kanssa Ikeassa kiertelemässä ja ostamassa pari tarpeellista tavaraa.

Pillien suurkuluttajana tarvitsin uuden pussillisen niitä ja väritkin olivat ehtineet vaihtua viime kerrasta. :) Lisäksi mukaan tarttui purkit pastoja, kaurahiutaleita, riisejä ja spagetteja varten sekä nätimpi saippuapumppupullo kuin mitä kaupan kertakäyttöpullot ovat. Olen itse asiassa todella tarkka ja siisti, joten haluan, että kaapeissa/pöydillä ei ole rumia paketteja vaan niiden tulee olla samaa sarjaa olevia purnukoita.

Halusimme parvekkeellemme myös pientä piristystä, joten ostimme oman pikkuisen chilikasvin.

Muuten viime viikonloppuna minulla oli ohjelmassa vain lukemista...

... ja lukemista.

Kuvieni laatu ei ole täydellinen, koska en omista minkäänlaista kameraa. :D Suunnitelmissa kyllä on ollut, että jossain vaiheessa ostaisin kunnon järkkärin. Kalliimpia ostoksia harkitsen pitkään, mutta tuota olen harkinnut varmaan jo viimeiset viisi vuotta. Järkkärin kohdalla olen miettinyt, tarvitsenko sitä, osaanko käyttää sen hienoja ominaisuuksia, jotta saisin kuvista täydellisiä, tuleeko minun otettua sitä mukaan mihinkään, jos se on niin iso ja kännykkä on kuitenkin aina lähellä, jos tarvitsee nopeasti saada kuva jostain. Harmittaa kuitenkin laittaa tänne blogiin hieman epäselviä/rakeisia kuvia. Katsotaan nyt, mihin suuntaan mielipiteeni muuttuu. ;)

Nyt kun on alkanut saamaan taas tuoreita marjoja, olen innostunut tekemään enemmän smoothieita väli- tai iltapalaksi. 

Luonnonjogurttia, banaania, mansuja ja pemuja.

Ainekset blenderiin ja sekaisin! Innostuin kyllä laittamaan tuonne sekaan myös rahkaa, raejuustoa ja sokeroimatonta mustikkamehukeittoa.

Terveellistä ja hyvää!

Hauskaa vappua kaikille! <3 xoxo

Suklaamuffinssit

Mooi!

Hetkeen en ole ehtinyt tänne tulla kirjoittelemaan, koska töissä on ollut kiireistä (=ylitöitä) ja luen liiketalouden pääsykokeisiin. Vuorokaudessa saisi olla kyllä ehdottomasti enemmän tunteja!

Pari viikkoa sitten innostuin tekemään pitkästä aikaa suklaamuffinseja. Ne onnistuivat oikein hyvin ja noudatin samaa reseptiä kuin joskus tupareissamme. Ajattelinkin jakaa tämän helpon reseptin tännekin.

Tarvitset tummaa suklaata ja kaakaojauhetta.

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Rouhi suklaa.

Jaa taikina vuokiin.

 Paperivuokien sijasta käytin muffinssivuokaa. Jos haluaa saada muffinssit nätisti esille tai ne on tarkoitus tarjota jossain, kannattaa käyttää paperivuokia.

Kermavaahtoon laitoin pari tippaa punaista väriainetta, jolloin kermasta tuli söpön vaaleanpunainen. Sokerihelmet kruunasivat koristelun.

Tadaa!

Olin pääsiäistä edeltävän viikon Keravalla perheeni luona. Pikkusiskollani Susannalla oli silloin synttärit ja kun hän tuli aamulla treeneistä kotiin, olimme tehneet hänelle yllätysbrunssin.

Tarjolla oli tuoretta ananasta, rypäleitä, appelsiinia, omenaa, ruisleipää, karjalanpiirakoita, croissantteja, leikkelettä, kurkkua, tomaattia, puuroa, jälkkärismoothieta ja keksejä. NAM!

Sussu piti myös synttäribileet. Tein sinne pari boolia, mutta ne menivät niin nopeasti etten kuvaa ehtinyt ottaa, kun kulhot olivat jo tyhjiä.

Synttärisankari <3

Jäin bileisiin vahtimaan pikkusia, että osaavat olla kiltisti. :)

Mulla ainakin oli hauskaa! Tuli ihan vanhat hyvät ajat mieleen. ;')

xoxo

Cheerleading

Aloitin cheerleadingin ylä-asteella. Asuin silloin Keravalla, joten liityin seuraan Spirit Shakin' Cheerleaders. Lyhyen telinevoimistelijataustan ansiosta pääsin hyppäämään alkeisjoukkueen yli ja menin B-junnuihin, Cycloneen. Joukkueessa oli myös isosiskoni. Aluksi tuntui, että asiat opeteltiin todella nopeasti, koska kaikki oli uutta ja laskut oli vaikea oppia. Kun lajiin pääsi sisälle, ei se enää vaikeaa ollutkaan. Cyclonessa opin siis lajin perusasiat ja toimin pohjana. Meillä oli yhdet kisatkin, SM-karsinnat Kuopiossa ja silloin olin kisoissa mukana varamiehenä.

Puoli vuotta cheeriä harrastettuani, pääsin A-junnuihin Blizzardiin. Minut laitettiin heti takariksi ja se sopi oikein hyvin. Sai vähän vaihtelua ja uutta näkökulmaa treeneihin. Blizzardissa harrastin vuoden ja meillä oli sinä vuotena SM-karsinnat Turussa ja SM-kisat (Helsingissä, niin kuin aina).

Kun sennuikä koitti, menin A-sennuihin Typhooniin. Minusta tuli pohja, kun en ollutkaan muihin verrattuna enää niin pitkä. Samalla minusta tehtiin pyrtsien puolväli ja se oli minulle todella iso juttu. Aluksi harjoiteltiin olkapäilläseisontoja, joiden jälkeen alettiinkin tekemään pyrtsejä. Minua jännitti todella paljon! Kuitenkin mitä enemmän treenasi, sitä vähemmän seuraavat kerrat jännitti. Lopulta pyrtsit eivät jännittäneet ollenkaan ja minulta otettiinkin takari pois.

Frogi....

... iso A. Tota treenattiin kauan, mutta sen tekeminen oli aina niin kivaa!

Sain pientä osumaa treeneissä. ;D

Sm-karsinnat ja loppupyrtsissä pääsimme siskoni kanssa puolväleiksi.

Typhoonissa meillä oli kahdet kisat (SM-karsinnat ja SM-kisat) ja n. kolme esiintymistä vuodessa. Lisäksi meillä oli jengi-iltoja ja leirejä. Leirit olivat omalla tavallaan ihanan rankkoja. Yhden viikonlopun aikana ehti saada niin paljon aikaiseksi. Pari kertaa treeneissä meitä valmensi jenkkivalkut. He ovat ihan parhaita! Heidän kanssaan opeteltiin vaikka mitä uusia asioita. Treenejäkin sen viikon aikana oli kyllä paljon (12krt). Kesätreenit olivat myös kivoja. Juostiin  mäkiä, portaita, lenkkejä ja 1500m testejä kesähelteessä. Typhoonissa opin myös arabifilikin. Enempää sen erityisempää akroa (perusasioiden lisäksi) en ehtinyt oppia, kun päätin sitten lopettaa lajin. Minulta vain loppui energia ja kiinnostus käydä säännöllisesti treeneissä ja jälkeenpäin ajateltuna harmittaa, että niin kävi.

Jenkkivalkku Trishan pitämät treenit.

Vierumäki <3 Ikävä tota paikkaa!

Viimeisenä harrastusvuotenani pääsin joukkueen kapteeniksi yhdessä Helin kanssa.

Jengipäivä, jolloin olimme tankotanssimassa.

Typhoonin aikana aloin myös valmentamaan. Suoritin aluksi yhden päivän kestävän valmennuskoulutuksen. Valmensin aluksi minien alkeisjoukkuetta vuoden. Sen ikäiset ovat niin ihania ja innokkaita oppimaan uutta! Minien jälkeen siirryin valmentamaan junioreiden alkeisjoukkuetta. Sen aikana suoritin Vierumäellä Cheerleadingin Valmennuskoulutus 1:sen, joka kesti pari viikonloppua. Alkeisjoukkueen jälkeen valmensin B-junnuja ja kävimme tyttöjen kanssa May Madness kisoissa. Oli ihan mahtavaa olla kisoissa valmentajanroolissa, kannustaa tyttöjä ja nähdä miten esitys menee siinä vaiheessa, kun siihen ei pysty itse enää millään tavalla vaikuttamaan. B-junnujen jälkeen vaihdoin takaisin valmentamaan junnujen alkeisjoukkuetta puoleksi vuodeksi. Treenien vetäminen ja suunnittelu oli kyllä niin kivaa! Koskaan ei tullut fiilistä, etteikö jaksaisi mennä valmentamaan. Meillä valmentajilla oli lisäksi valmentajapalavereita ympäri vuoden sekä kerran vuodessa valmentajien virkistysviikonloppu. ;)

Valkut pelaamassa vähän paintballia. ;)

May Madness-kisat tyttöjen kanssa ja ylpeä valmentaja. :)

Cheerleadingissa rakastan (sekä tällä hetkellä ikävöin) pelkojen voittamista, rohkaistumista, toisiin vahvaa luottamista, haasteita, itsevarmuuden tunnetta, toisten kannustamista, jengi-iltoja, kisamatkoja, rääkkitreenejä, onnistumisia, pettymyksistä nousemista, kehittymistä, kesäloman loputtua ensimmäisten treenien jälkeisiä lihaskipuja, ja sitä, että joku käskee sekä ennen kaikkea yhdessä treenaamista.

Kaiken kaikkiaan harrastin cheerleadingia 4,5 vuotta ja valmensin 4 vuotta. Lajin parissa olin siis 6 vuotta. Ne 6 vuotta ovat olleet tähän astisen elämäni opettavimmat vuodet. Cheerleadingajoista en ikinä vaihtaisi hetkeäkään pois. Olen todella kiitollinen, että sain harrastaa niin ihanaa lajia. Cheerin ansiosta liikunta jäi osaksi elämäntapaani. Näitä kuvia selaillessa tulee vielä enemmän ikävä cheerleadingia, kun on niin paljon hyviä muistoja takana. Nyt Helsingissä asuessani olenkin välillä miettinyt, pitäisikö aloittaa uudestaan, uudessa seurassa. Kynnys aloittaa laji nyt uudelleen on suurempi kuin ylä-asteella oli. Mietin liikaa, että jos aika ei riitä tai, että minulle käy samalla tavalla kuin aikaisemmin, kiinnostus lopahtaa. Silti ajatus aloittamisesta pysyy edelleen mielessäni.

xoxo <3